['bɛlla ɛ l ad'dʒurra]
Bella è l'azzurra,
Kaunis on sininen

['ljeta ma'rina]
lieta marina,
iloinen meri

[ma la kol'lina]
Ma la collina
mutta kukkula

[ko'perta ɛ di fjor]
Coperta è di fior.
peittynyt on kukista.

[son 'bɛlle l 'onde]
Son belle l'onde,
Ovat kauniita aallot,

[del 'mar le 'sponde]
Del mar le sponde,
meren rannat,

[ma ʎi 'antri e i 'boski]
Ma gli antri e i boschi
mutta luolat ja metsät

[son 'bɛlli an'kor]
Son belli ancor.
ovat kauniimpia vielä

['a la na'tura]
Ah! la natura
Oi, luonto

[e 'grande oɲ'ɲor]
è grande ognor!
on suuri aina!

['kwando l 'womo zventu'rato]
Quando l'uomo sventurato
Silloin kun ihminen onneton

['tʃerka a'ita al 'suo dolor]
Cerca aita al suo dolor,
pyytää apua tuskaansa,

[le bel'lettse del 'kreato]
Le bellezze del creato
kauneudet luodun

['sono 'balsamo al 'suo 'kɔr 'a]
Sono balsamo al suo cor. Ah!
ovat lohtua hänen sydämelleen!

[iɲ'ɲaro il 'rio del 'suo des'tino]
Ignaro il rio del suo destino,
Tietämättömänä joki päämäärästään

[ser'pɛndo 'korre al 'mare in 'seno]
Serpendo corre al mare in seno,
kiemurrellen juoksee meren syliin,

[e mormo'rando va nel kam'mino]
E mormorando va nel cammino,
ja kohisten on matkalla

[fin'ke al mar si 'fonde e 'tatʃe al'lor]
Finche al mar si fonde, e tace allor.
kunnes mereen sulautuu ja hiljenee silloin.

[ko'si dell 'womo il cɔre a'nelo]
Così dell'uomo il core anelo,
Näin ihmisen sydän kaipaa kiihkeästi

['spinto ɛ dal 'tʃɛlo]
Spinto è dal cielo
yllyttämänä taivaan

['vɛrso il 'suo a'mor]
Verso il suo amor.
kohti rakkauttaan.

[e iɲ'ɲaro ej 'korre a un 'ɛnte]
E ignaro ei corre a un ente
Ja tietämättään hän kulkee kohti rakastettua,

[ke in 'kɔre e in 'mente a 'skulto oɲ'ɲor]
Che in core, e in mente ha sculto ognor.
jonka sydämessä ja mielessä on tuntenut aina.
(sculto verbistä scolpire = kaivertaa, painaa, kiinnittää)