Italian kielen aakkoset ja ääntäminen

Foneettisten merkkien selityksiä, merkit aina sulkujen [ ] välissä:

[z] = soinnillinen s, [ʃ] = suhuäänne, [ʒ] = soinnillinen suhuäänne, [ʎ] = lj, [ɲ] = nj, [g] = g,
[w] = lyhyt, painoton u-vokaali tavun alussa, poikkeuksena vieraskieliset lainasanat.
"Pitkä" tarkoittaa, että vokaali on usein sanapainoituksen vaikutuksesta pitempi kuin lyhyt vokaali, mutta foneettisessa merkinnässä vokaalin pidentymistä ei merkitä [:]-merkillä tässä ohjeessa, vaan se ilmenee merkitystä sanapainosta; painotetetun tavun edessä on [']-merkki (caro ['karo], fare ['fare]), jos taas vokaalia seuraa kaksoiskonsonantti tai kaksi eri konsonanttia se ääntyy yleensä lyhyenä (latte ['latte], corso ['korso], Gherardo [ge'rardo]).

Huom! Italian kielessä sanapaino on pääsääntöisesti toiseksi viimeisellä tavulla.

A B C D E F G H J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

A,a [a] a [a] lyhyt, (pitkä), suljettu [at'tʃɛnto, 'latte, a'maro, 'karo]
(accento, latte, amaro, caro)
B,b [b] b [b]   [bal'lare, 'bɛne, bril'lare]
(ballare, bene, brillare)
C,c [tʃi] c [k] ennen a, o, u ['karo,'korso, ku'tʃina]
(caro, corso, cucina)
  c [tʃi] ennen e, i ['tʃɛnto, 'tʃɛlo, 'tʃirko]
(cento, cielo, circo)
  ch [k] ennen e, i [ke, ki, 'kjɛza]
(che, chi, chiesa)
D,d [di] d [d]   ['dare, a'dadʒo, edi'tore]
(dare, adagio, editore)
E,e [e] e [e] lyhyt, (pitkä), suljettu ['stella, 'edera]
(stella, edera)
  e [ɛ] lyhyt, (pitkä,) avoin ['mɛddzo, 'ɛbano, ef'fɛtto]
(mezzo, ebano, effetto)
F,f ['effe] f [f]   ['afa, 'faro]
(afa, faro)
G,g [dʒi] g [g] ennen a, o, u ['gabbja, 'gola, 'gusto]
(gabbia, gola, gusto)
  g [dʒ] ennen e, i ['dʒɛnte, 'dʒita]
(gente, gita)
  gh [g] ennen e, i [ge'rardo, 'gjotto]
(Gherardo, ghiotto)
  gl [ʎ] sanan keskellä, ennen i ['fiʎʎo]
(figlio)
  gl [gl] sanan alussa, ennen a, e, i, o, u [gla'diolo,'glɛba, glitʃe'rina, glɔ'rja, 'glutine]
(gladiolo, glèba, glicerina, gloria, glùtine)
    poikkeuksena
1) persoonapronomini, 2) maskuliinin määräävän artikkelin lo monikkomuoto gli, ennen gn-, ps-, sp-, ja z- alkuisia substantiiveja		 [ʎi]
(gli)
  gn [ɲ]   ['baɲo, 'ɲɔmo]
(bagno, gnomo)
H,h ['akka] h   ei äänny [ɔ, 'anno]
(ho, hanno)
I,i [i] i [i] lyhyt, (pitkä,) kirkas [is'tante, 'bimbo, ti'rare, 'fine]
(istante, bimbo, tirare, fine)
J,j [i'lunga] j [j],[dʒ] käytössä vain vieraskielisissä sanoissa, [dʒæz, dʒinz, 'jodel, 'junjor]
(jazz, jeans, jodel, junior)
  [j] mutta käytetään foneettisena merkkinä merkisemään nopeata, painotonta i vokaalia ['bujo, 'fjato, pja'tʃere]
(buio, fiato, piacere)
K,k ['kappa] k [k] vierasperäisissä sanoissa [ka'bul, ka'jak, ko'ala]
(Kabul, kayak, koala)
L,l ['ɛlle] l [l]   ['lɛtto, 'ala]
(letto, ala)
M,m ['emme] m [m]   ['madre, 'ramo]
(madre, ramo)
N,n ['ɛnne] n [n]   [nɔ, fu'mante]
(no, fumante)
  ng [ng] molemmat ääntyvät, (kielenkärki -n ja g, eikä siten kuin suomenkielessä ng [ŋ] sanassa kengät [keŋæt]) ['lungo, lan'gwendo]
(lungo, languendo)
O,o [ɔ] o [o] lyhyt, (pitkä,) suljettu ['ponte, oŋ'ŋuno, 'ora]
(ponte, ognuno, ora)
  o [ɔ] lyhyt, (pitkä,) avoin ['kɔsta, 'nɔto]
(costa, noto)
P,p [pi] p [p]   ['padre, pala'tino]
(padre, Palatino)
Q,q [ku] q [k] qua-, que, qui-, quo- alkuiset sanat ['kwando, 'kwesto, kwi, 'kwota]
(quando, questo, qui, quota)
R,r ['erre] r [r]   ['rapido, ritar'dare]
(rapido, ritardare)
S,s ['esse] s [s]   ['sano, 'sole, 'kasa, 'kosa]
(sano, sole, casa, cosa)
  s [z] vokaalien välissä usein ['kazo, e'zame, 'zvago, 'skuza]
(caso, esame, svago, scusa)
  sc [sk] ennen a, o, u ['skambjo, 'skonto, sku'zare]
(scambio, sconto, scusare)
  sc [ʃ] ennen e, i ['ʃɛna, 'ʃimmja]
(scena, scimmia)
  sch [sk] ennen e, i ['skertso, 'skjɛna]
(scherzo, schiena)
  scia [ʃa] i jää ääntymättä, mutta aiheuttaa ʃ-äänteen [ʃa'gura]
(sciagura)
  scio [ʃo] ['ʃɔlto]
(sciolto)
  sciu [ʃu] [ʃu'pare]
(sciupare)
T,t [ti] t [t]   [ta'tʃere, 'tɛrra, tro'vare]
(tacere, terra, trovare)
U,u [u] u [u] lyhyt, (pitkä) ['kulto, 'muro]
(culto, muro)
V,v [vu] v [v]   [va'kantsa, va'gare, 'vekkjo]
(vacanza, vagare, vecchio)
Z,z ['zeta] z [ts] vaihtelee ilman selkeää sääntöä ['tsuppa, av'vettso]
(zuppa, avvezzo)
  z [dz] ['dzero, 'mɛddzo]
(zero, mezzo)

Seuraavat aakkoset tulevat esille vain vierasperäisissä sanoissa:

K,k ['kappa] k [k]   ['kaki, 'karma, 'nou hau]
(kaki, karma, know-how)
W,w ['doppjo vu] tai ['doppja vi] w [w]   ['wo:kmən, 'wiski. vat]
(walkman, whisky, watt)
    foneettisena merkkinä [w] käytössä tarkoittamaan nopeasti ja painottomasti ääntyvää u-vokaalia, (esim. englannin kielessä we, why, well) ['kwando,'kwello,'kwi, kwo'tare]
(quando, quello, qui, quotare)
X,x [iks] x [ks]   [ksero'kɔpja, ksi'lɔfono]
(xerocopia, xilofono)
Y,y ['ipsilon]
[i greca]		 y [i,j] ääntyy niin kuin se lainatussa kielessä ääntyy [jɔt, 'jæŋki, 'jɔga, 'jɔgurt]
(yacht, yankee, yoga, yogurt)